DOMAIN-NIMET ELI VERKKOTUNNUKSET

Yhtenä johtavista immateriaalialan toimistoista seuraamme viimeisintä kehitystä myös verkkotunnusten sääntelyssä. Erityisenä vahvuutenamme on vankka kokemus ja osaaminen tilanteissa, joissa verkkotunnus tulisi siirtää verkkotunnuksen oikeille omistajille. Hoidamme asiantuntevasti kiistatilanteet, mukaan lukien riidanratkaisut Suomen Viestintävirastossa/hallinto-oikeudessa ja ulkomaisia verkkotunnuksia koskien mm. hallinnollisessa UDRP-menettelyssä.

VERKKOTUNNUSVALVONTA

- KUN HALUATTE SEURATA JA EHKÄISTÄ VILPILLISTÄ VERKKOTUNNUSTEN REKISTERÖIMISTÄ -

Kauttamme voitte tilata palvelun, jossa raportoimme teille muiden tahojen rekisteröimistä verkkotunnuksista, jotka sisältävät tavaramerkkinne tai toiminimenne. Seuranta voidaan kohdistaa kattamaan 1) kansalliset maatunnukset (päätteinä .FI, .EU, .US, .TV, ..) tai 2) yleiset tunnuksiin (päätteinä .COM, .NET., ORG, INFO, ..) sekä kattamaan molemmat verkkotunnusryhmät. Tämän palvelun avulla voitte paremmin saada tietoa ja puuttua netissä tapahtuviin tunnusmerkkienne loukkauksiin.

.EU verkkotunnukset 

Komission valitsema tunnuksen rekisterinpitäjä on EURid (www.eurid.com) joka on voittoa tuottamaton ja EU:n lakien mukaan järjestetty yhteisö. Verkkotunnus .EU on tarkoitettu leimallisesti Euroopan Unionissa toimiville yrityksille, organisaatiolle tai yksityisille EU:ssa asuville ihmisille. Se kertoo yritysten ja kansalaisten intressiryhmille eurooppalaisuudesta. Se merkitsee käyttökelpoista ja informatiivista internet-osoitetta kansallisen .FI tunnuksen ja geneeristen tunnusten kuten .COM, .NET, .INFO ohella. Verkkotunnuksen haku onnistuu lähtökohtaisesti ilman edeltävää tavaramerkin tai toiminimen rekisteröintiä. Eu-asetuksen 874/2004, Art 21mukaan .EU verkkotunnusta ei kuitenkaan saa hakea:

a) spekulatiivisessa tarkoituksessa (esim. vain kaupatakseen sitä eteenpäin) tai
b) vilpillisessä mielessä.

Kyseisessä asetuksessa on esimerkkilista siitä, milloin voidaan yleensä katsoa, että tunnuksen hakemiseen on vilpitön mieli. Mikäli ulkopuolinen taho on sääntöjen vastaisesti hakenut merkkiänne, voimme toimeksiannostanne puuttua tilanteeseen mm. käynnistämällä hallinnollisen ns. ADRP-menettelyn.

Jotkut nimet kuten maantieteelliset ilmaisut jäävät yleisen rekisteröimisen ulkopuolelle. Tarkemmat säännökset on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille.

Suomen kansallinen verkkotunnus .FI

Viestintävirasto (Ficora.fi) rekisteröi .fi-verkkotunnukset. 1.9.2003 voimaan astuneen verkkotunnuslain mukaan tunnukseksi voit lähtökohtaisesti hakea minkä tahansa nimen, kunhan et loukkaa toisen yksinoikeutta tavaramerkkiin, toiminimeen tai muuhun immateriaalioikeuteen. Mitään edeltävää tavaramerkki- tms. rekisteröintiä ei siis enää välttämättä tarvita. Tunnus voi sisältää 2-63 merkkiä A-Z sekä ”-” väliviivan. Mikäli tunnus on vapaana, rekisteröinti kauttamme kestää noin yhden vuorokauden.

1.9.2005 alkaen on .FI verkkotunnuksiin ollut mahdollista hakea ja saada myös “ääkköset”. Suomalaisten verkkotunnusten nykyiseen kirjaimistoon A-Z, 0-9 ja tavuviiva lisätään nyt kirjaimet Å, Ä ja Ö. Nyt voi lähtökohtaisesti rekisteröidä esim. seuraavan kaltaisia tunnuksia: ÄITI.FI, SÄÄ.FI, YÖ.FI. ”Ääkkösellisten tunnusten käyttöä rajoittaa kuitenkin mm. se, etteivät kaikki selainohjelmat tue niitä.

Geneeriset verkkotunnukset

Yleiset (geneeriset) verkkotunnukset, kuten .com, .net, .org, .biz, .info, .name, .pro rekisteröinnit eivät ole sidottu mihinkään tiettyyn maahan. Näiden rekisteröinnin hoidamme jopa samana päivänä. Nimen, tunnuksen tai lyhenteen edeltävää rekisteröimistä ei tarvita. Mikäli verkkotunnus on joutunut väärän tahon haltuun, tilanteessa, jossa haltijalla ei ole vastaavaa tunnusmerkkioikeutta (lähinnä tavaramerkkiä) ja rekisteröinti on katsottava tapahtuneen vilpillisessä mielessä, voimme tehokkaasti hakea sen siirtämistä tunnusmerkkioikeuden haltijalle neuvotteluin ja hallinnollisen UDRP-menettelyn kautta. Ota yhteyttä!

Domain-nimiä .com ja .net päätteillä voidaan rekisteröidä ja ottaa käyttöön internetissä myös kansainvälisillä kirjaimilla kuten: ä, ö, å, è, é, ô, jne. Verisign Global Registry:n asentamalla kytkennällä on mahdollista internetin käyttäjien päästä verkkotunnuksiin, joissa esiintyy näitä kansainvälisiä tunnuksia. 

Ulkomaiden kansalliset verkkotunnukset

Eri mailla on kullakin oma kansallinen verkkotunnus, kuten Suomella .FI. Yhdysvalloilla .US, Ruotsilla .SE, Kiinalla .CN ja vaikka Tuvalu-saarilla .TV. Yhä useampi näistä verkkotunnuksista on vapaana myös ulkomaisten yritysten rekisteröidä. Joissakin taasen (kuten Suomen tunnuksessa) vaaditaan paikallista läsnäoloa, eli useimmiten sitä että rekisteröintiä hakeva on ao. maassa rekisteröity yritys (paikallinen läsnäolo). Konfliktitilanteissa pyydämme ottamaan meihin yhteyttä.

Tunnuksen .SE voi nykyään rekisteröidä myös sisältäen kirjaimet: å, ä, ö, ü ja é. Nämäkin tunnukset rekisteröidään hakujärjestyksessä. Käytännössä eniten hyötyä tästä laajennuksesta on niille, joiden tavaramerkki Ruotsissa sisältää ”ääkkösiä” ja joiden asiakkaiden näppäimistöt sisältävät pohjoismaiset aakkoset. Toisaalta niiden ulkomaalaisen, joiden näppäimistöstä ei löydy ”ääkkösiä” on vaikea käyttää tällaisia verkkotunnuksia. Rajoituksena on myös selainohjelmien puutteellinen kyky operoida kansallisilla kirjaimilla. Muualla maailmassa kansallisten kirjainten käyttö verkkotunnuksissa on mahdollista mm. Ranskassa (.FR), Japanissa (.JP), Kiinassa (.CN), Taiwanissa (.TW) ja Koreassa (.KR). 

Ennakointi ja nopea toiminta (rekisteröinti) on verkkotunnusasioissa erityisen tärkeää. Kun haluat tietää enemmän ja edetä käytännön toimiin, ota meihin yhteyttä. 

Tarkista tästä, onko haluamasi domain-nimi vapaana

WHOIS tietokantojen avoimuus

WHOIS-tietokannoista voi pääsääntöisesti saada tiedon, kuka on rekisteröidyn verkkotunnuksen haltija ym. haltijaan liittyvää tietoa. Keskustelua käydään… edelleen, pitääkö verkkotunnusten rekisteröijien tietokantojen tietojen (who is –haku) olla vapaasti selattavia ja tutkittavia. Enemmistö EU-viranomaisista on sitä mieltä, ettei ainakaan tavaramerkin haltijoille olisi haittaa avoimista WHOIS tietokannoista niin kauan kuin tietosuojasäännöksiä kunnioitetaan. Varmaa ei kuitenkaan ole tullaanko pääsy WHOIS-tietokantoihin sallimaan tulevaisuudessa esim. immateriaalioikeuksien suojelemiseen ja toimeenpanoon perustuen.