MALLIT

Uudistettu EU-direktiivin mukainen mallioikeuslaki tuli voimaan Suomessa 1.8.2002.

Mallioikeus on rekisteröimällä saavutettava yksinoikeus, joka merkitsee jäljittelykieltoa muille. Yksinoikeus on määräaikainen, Suomessa 25 vuotta (varaosille 15 vuotta), ja alueellinen.

Mikä on malli?

Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Tuotteella tarkoitetaan teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita sekä pakkauksia, pakkauksien ulkoasua, graafisia symboleita ja kirjasintyyppejä. Uudistetussa laissa on myös moniosaisen tuotteen määrittely eli tuote, joka on purettavissa ja koottavissa uudelleen. Tällaisen moniosaisen tuotteen osa saa suojan vain siltä osin kuin se on näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Uuden lain mukaan on mahdollista suojata myös tuotteen irrottamaton osa, esim. pullon kaulaosa. Tällöin pullon kaulaosa saa suojan riippumatta siitä, minkä muotoiseen pulloon se on tehty. Tuotteet, joiden ulkomuoto määräytyy ainoastaan teknisten seikkojen perusteella, eivät ole suojattavissa eivätkä myöskään liitososat.

Yhteisrekisteröintimääräykset muuttuivat siten, että hakemus voi käsittää rajattoman määrän malleja, jos hakemuksessa ilmoitetut tuotteet kuuluvat samaan luokkaan Locarnon sopimuksen mukaisesti (esim. 50 erilaista kännykkää). Mallioikeus käsittää kaikki mallit, joista perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Esim. mallina suojattu kännykkä kattaa myös ko. kännykän muotoisen lelun tai karamellin. Vanha laki rajoitti suojan vain niihin tavaroihin, joita varten malli on rekisteröity ja samankaltaisiin tavaroihin (samaan luokkaan kuuluvat tavarat).

Miten malli rekisteröidään?

Mallin rekisteröintiä haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat:

• Hakijan nimi tai toiminimi, kotipaikka ja osoite.
• Jos hakija käyttää asiamiestä, tämän nimi ja osoite.
• Mallin luojan nimi ja osoite.
• Tavarat, joita varten malli halutaan rekisteröidä.
• Tavaraluokka, johon malli halutaan rekisteröidä.
• Mahdollinen salassapitopyyntö (maksimissaan 6 kk hakemuksen tekopäivästä).
• Tosite hakemusmaksun maksamisesta (hakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun hakemusmaksu on suoritettu)

Hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla mallia esittävät kuvat kolmena kappaleena. Kuva voi olla valokuva tai piirustus. Mikäli hakija käyttää asiamiestä hakemukseen tulee liittää myös valtakirja. Mikäli hakijana on joku muu kuin mallin luoja tarvitaan vielä siirtokirja.

Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen.

Uutuusvaatimus tarkoittaa sitä, että malli rekisteröidään vain mikäli samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen hakemispäivää tai etuoikeuspäivää. Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kuvaamisella, näytteillepanemisella, kaupaksi pitämisellä tai muulla tavalla. Uudessa mallioikeuslaissa on määritelty ’grace period’ eli armonaika, jonka mukaan mallin ei katsota tulleen julkiseksi vaikka se olisikin julkaistu 12 kuukauden aikana ennen hakemis- tai etuoikeuspäivää mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittaminen toimenpiteiden johdosta.

Yksilöllisyys edellyttää sitä, että asiaan perehtyneen käyttäjän mallista saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta.

Kuulutus ja väite

Mikäli hakemuksen todetaan olevan säännösten mukainen se kuulutetaan Mallioikeuslehdessä. Kahden kuukauden kuluessa kuulutuspäivästä voidaan hakemusta vastaan tehdä kirjallinen perusteltu väite. Ellei väitettä esitetä malli rekisteröidään ja hakijalle annetaan siitä todistus. Mikäli väite on tehty virasto tutkii väitteen ja joko hyväksyy hakemuksen väitteestä huolimatta tai hylkää hakemuksen väitteen johdosta.

Aiemmin väitteen sai tehdä kuka tahansa, mutta uudessa laissa väiteoikeus on muuttunut seuraavilta osilta:

A) jos hakijana on muu kuin malliin oikeutettu niin väitteen voi tehdä se, joka katsoo olevansa malliin oikeutettu tai

B) jos malliin on luvatta otettu:

• vaakuna, lippu yms;
• sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kyse on toisen toiminimestä, tunnusmerkistä tai tavaramerkistä;
• sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta; tai
• sellaista, joka eroaa vain epäolennaisesti toiselle rekisteröidystä mallista tai hyödyllisyysmallista niin väitteen voisi tehdä vain loukattu taho tai henkilö.
  Mallin puuttuvan uutuuden tai yksilöllisyyden osalta väitteen voi tehdä kuka tahansa.

Viraston päätökseen voi hakea muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalta, jonka päätökseen voi hakea muutosta edelleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

YHTEISÖMALLIASETUS
[Neuvoston asetus (EY) No 6/2002, annettu 12.12.2001]
TULI VOIMAAN 6.3.2002

Yhteisömalli on luonteeltaan jakamaton eli mallioikeus syntyy ja lakkaa samalla kertaa koko yhteisön alueella. Samoin yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi ja sen käyttö kieltää ainoastaan koko yhteisössä. Kansalliset järjestelmät säilyvät yhteisömallista huolimatta rinnakkaisina järjestelminä ja hakija voi siten itse valita kansallisen ja yhteisön rekisteröintijärjestelmän välillä. Yhteisömallia koskevat loukkaus- ja vahvistuskanteet käsitellään yhteisön mallituomioistuimessa, jotka tulee nimetä jokaiseen jäsenvaltioon. Suomessa tällaisena yhteisön mallituomioistuimena toimii Helsingin käräjäoikeus.

Rekisteröimättömän mallin suoja tuli voimaan asetuksen myötä 6.3.2002. Rekisteröimättömän yhteisömallin suojaa voivat nauttia tuotteet, jotka täyttävät asetuksen edellyttämät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset. Rekisteröimätön yhteisömalli on voimassa vain 3 vuotta siitä lukien, jona malli on ensimmäistä kertaa tullut tunnetuksi yhteisössä. Tällaisen rekisteröimättömän yhteisömallin suoja on suppeampaa kuin rekisteröitävien mallien antama suoja. Sen perusteella voi kuitenkin puuttua mallin luvattomiin jäljentämistoimiin. Myös rekisteröimätön yhteisömalli on luonteeltaan jakamaton.