TAVARAMERKIN SUOJAAMINEN ULKOMAILLA
Tavaramerkin rekisteröintiä ulkomailla voi
hakea kolmea eri tietä:
- Kansalliset hakemukset
- EU-yhteisötavaramerkkirekisteröinti
- WIPO:n kansainvälinen rekisteröinti
Kansalliset rekisteröinnit
Perinteinen tapa on jättää kansallinen
hakemus erikseen kunkin maan rekisteriviranomaiselle.
Tavaramerkkejä koskeva lainsäädäntö ja
hakemuskäsittely vaihtelevat jonkin verran maittain. Joissakin
maissa rekisteröidään merkkejä, joita Patentti- ja
rekisterihallitus Suomessa pitäisi rekisteröintikelvottomina.
Myös tavaramerkin haltijan oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat.
Tavaramerkkinne rekisteröimiseksi muissa maissa
käytämme asiamiesverkostoamme, jonka avulla merkkinne voidaan
saada rekisteröidyksi kaikkialla maailmassa. Kansainvälisen
asiamiesverkostomme kautta saamme käyttöömme
maakohtaisten käsittelyprosessien erojen tuntemuksen ja
viimeisimmän tiedon mahdollisista muutoksista paikallisessa
lainsäädännössä ja menettelytavoissa.
EU-tavaramerkkirekisteröinti
Mikäli haluttu maavalikoima kattaa useita EU-maita,
kannattaa harkita EU-yhteisötavaramerkkihakemuksen
jättämistä. Yksittäisiä maita ei ole
mahdollista valita, vaan EU-tavaramerkkirekisteröinti kattaa koko
nykyisen EU-alueen eli kaikki 27 EU-maata. Yhä useammat
kansainvälistyneet suomalaiset yritykset ovat siirtyneet
EU-rekisteröinnin käyttöön
EU-rekisteröinti tai –hakemus taas voi olla
perusrekisteröinti, jonka perusteella suojaa voidaan hakea
Madridin pöytäkirjan mukaisesti muihin siihen liittyneisiin
jäsenvaltioihin.
Lisätietoa EU-tavaramerkkirekisteröinnistä
suomenkielisenä, ks. www.prh.fi/fi/tavaramerkit/kvrekisteroinnit/yhteison.html
ja
englanninkielisenä, ks. oami.eu.int/en/
WIPO:n kansainvälinen
rekisteröinti (IR = International Registration)
Toinen keskitetty
rekisteröintijärjestelmä on WIPO:n kansainvälinen
rekisteröinti (WIPO = World Intellectual Property Organization).
Tähän ns. Madridin pöytäkirjan mukaiseen
hakemukseen voidaan valita halutut maat tällä hetkellä noin
70 maan joukosta. Esimerkiksi seuraavat maat ovat liittyneet
Madridin pöytäkirjaan: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti,
Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Kiina, Tsekki, Puola, Portugali,
Sveitsi, Japani ja USA. Järjestelmään liittyy jatkuvasti
uusia maita. Kansainvälisen rekisteröintihakemuksen
jättämisen edellytyksenä on kansallinen
tavaramerkkihakemus tai -rekisteröinti tai EU-hakemus tai
-rekisteröinti.
EU liittyi yhtenäisenä alueena WIPOn
järjestelmään 1.10.2004. Euroopan yhteisö kattaen
kaikki 27 EU-maata voidaan tällöin nimetä yhdeksi
kohteeksi, jossa Madridin pöytäkirjan mukaista suojaa
haetaan.
Keskitetty kansainvälinen järjestelmä
pienentää hakemusvaiheen maksuja verrattuna yksittäin
jätettyihin kansallisiin hakemuksiin. IR-rekisteröinti
mahdollistaa merkin uudistamisen useissa maissa yhdellä
uudistushakemuksella 10 vuodeksi kerrallaan.
Lisätietoja WIPO:n Madridin pöytäkirjan mukaisesta
kansainvälisestä rekisteröinnistä
suomenkielisenä, ks. www.prh.fi/fi/tavaramerkit/kvrekisteroinnit/madrid.html
ja
englanninkielisenä, ks. www.wipo.int/edocs/madrdocs/en/
Etuoikeus (prioriteetti)
Jos ulkomaisten hakemusten jätössä
edetään vaiheittain, kannattaa muistaa, että mikäli
uusi ulkomainen hakemus jätetään kuuden kuukauden
sisällä esimerkiksi suomalaisen hakemuksen tai EU-hakemuksen
jätöstä, voidaan uudelle hakemukselle pyytää
etuoikeutta aikaisemmin jätetyn hakemuksen
jättöpäivästä. Käytännössä
etuoikeuden saaminen tarkoittaa, että ulkomainen hakemus katsotaan
tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa.
|