FTO-selvitys ja patentoitavuustutkimus ovat kaksi erillistä patenttitutkimuksen muotoa, joilla on selkeästi eri tarkoitus. FTO-selvitys vastaa kysymykseen ”voimmeko toimia vapaasti?”, kun taas patentoitavuustutkimus vastaa kysymykseen ”voimmeko suojata tämän keksinnön patentilla?”. Molemmat ovat keskeisiä IPR-selvityksiä tuotekehityksen eri vaiheissa, mutta ne eivät korvaa toisiaan. Seuraavissa osioissa käymme läpi, mitä kukin tutkimus sisältää, milloin ne tehdään ja pitääkö yrityksen tehdä molemmat.
FTO-selvitys eli freedom to operate -analyysi on patenttitutkimus, jossa selvitetään, loukkaako suunniteltu tuote, menetelmä tai teknologinen ratkaisu voimassa olevia kolmansien osapuolten patentteja kohdemarkkina-alueella. Selvityksen tavoitteena on varmistaa, että yritys voi toimia vapaasti ilman riskiä patenttiloukkauksesta.
Käytännössä FTO-analyysissä käydään läpi voimassa olevat patentit niillä markkinoilla, joille yritys aikoo tuotteensa viedä tai joilla se aikoo valmistaa. Jos selvityksessä löytyy patentteja, jotka saattavat rajoittaa toimintavapautta, voidaan arvioida esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja:
FTO-selvitys ei siis arvioi yrityksen omaa keksintöä, vaan kilpailijoiden jo voimassa olevia oikeuksia. Se on ennen kaikkea riskienhallintaväline, joka auttaa yritystä tekemään perusteltuja päätöksiä ennen merkittäviä investointeja tuotekehitykseen tai markkinoille tuloon.
Patentoitavuustutkimuksessa selvitetään, täyttääkö yrityksen keksintö patentoinnin edellytykset eli onko se uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Tutkimuksessa kartoitetaan olemassa oleva tekniikan taso eli aiemmin julkaistu tieto, johon keksintöä verrataan.
Patentoitavuustutkimus kohdistuu nimenomaan yrityksen omaan tekniseen ratkaisuun. On tärkeää muistaa, että patentti suojaa ainoastaan konkreettista teknistä keksintöä, kuten menetelmää, laitetta, tuotetta tai uutta käyttötapaa. Pelkkää ideaa, teoriaa tai löytöä ei voida patentoida.
Tutkimuksessa etsitään aiempia patentteja, patenttihakemuksia sekä muuta julkaistua aineistoa, joka saattaa heikentää keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä. Tulokset kertovat, onko keksinnöllä edellytyksiä saada patentti ja millainen suojapiiri on realistisesti saavutettavissa. Tutkimus auttaa myös hahmottamaan, kannattaako patenttihakemus jättää lainkaan vai tulisiko keksintöä kehittää edelleen ennen hakemuksen jättöpäivää.
Tärkein ero on tutkimuksen suunta ja kysymyksenasettelu. Patentoitavuustutkimus katsoo sisäänpäin: ”Onko meidän keksintömme riittävän uusi ja keksinnöllinen saadakseen patenttisuojan?” FTO-selvitys katsoo ulospäin: ”Estävätkö muiden patentit meitä toimimasta markkinoilla?” Nämä ovat kaksi täysin eri kysymystä, joihin tarvitaan erilliset analyysit.
Toinen keskeinen ero liittyy ajoitukseen ja tarkoitukseen. Patentoitavuustutkimus tehdään tyypillisesti innovaatioprosessin varhaisessa vaiheessa, kun halutaan arvioida suojauksen mahdollisuuksia ennen patenttihakemuksen tekemistä. FTO-selvitys taas tehdään usein myöhemmässä vaiheessa, kun tuote tai teknologia on jo pitkälle kehitetty ja markkinoille tulo on ajankohtainen.
Kolmas ero on se, mitä patentteja tutkitaan. Patentoitavuustutkimus kattaa laajasti kaikki relevantit julkaisut ja patentit tekniikan tasona. FTO-selvitys puolestaan keskittyy voimassa oleviin patentteihin tietyillä maantieteellisillä alueilla, koska vain voimassa oleva patentti voi rajoittaa toimintavapautta.
FTO-selvitys kannattaa tehdä ennen merkittäviä investointeja tuotantoon, kaupallistamiseen tai markkinoille tuloon. Paras ajankohta on se, kun tuotteen tai teknologian keskeinen tekninen sisältö on selvillä, mutta ennen kuin tuotantolinjoja tai jakelukanavaratkaisuja on lyöty lukkoon.
Liian myöhään tehty FTO-analyysi voi johtaa kalliisiin uudelleensuunnitteluihin tai pahimmillaan markkinoille tulon estymiseen. Liian aikaisessa vaiheessa tehty selvitys taas saattaa olla hyödytön, jos tuotteen lopullinen tekninen toteutus muuttuu merkittävästi kehitysprosessin aikana.
Käytännössä hyvä hetki FTO-selvitykselle on esimerkiksi:
Me Leitzingerillä autamme yrityksiä ajoittamaan FTO-selvityksen oikein suhteessa tuotekehityksen vaiheeseen, jotta selvityksestä saadaan suurin mahdollinen hyöty päätöksenteon tueksi.
Ei välttämättä, mutta useimmiten molemmat ovat hyödyllisiä eri syistä. Patentoitavuustutkimus ja FTO-selvitys vastaavat eri kysymyksiin, joten ne täydentävät toisiaan eivätkä korvaa toisiaan. Yrityksen kannattaa harkita molempia, jos se sekä haluaa suojata omaa keksintöään että varmistaa vapaan toimintamahdollisuuden markkinoilla.
On täysin mahdollista, että keksintö on patentoitavissa, mutta sen valmistaminen tai myyminen silti loukkaa jonkun toisen patenttia. Vastaavasti yritys voi toimia vapaasti markkinoilla ilman FTO-riskiä, vaikka sen omalle keksinnölle ei myönnettäisi patenttia. Nämä tilanteet ovat erillisiä, ja niitä on arvioitava erikseen.
Käytännön ohjeena voidaan sanoa:
Monille yrityksille on järkevää tehdä molemmat tutkimukset saman kehitysprojektin yhteydessä, sillä ne yhdessä antavat kattavan kuvan sekä omista suojausmahdollisuuksista että ulkoisista patenttiriskeistä. Mikäli haluat arvioida, mitkä tutkimukset sopivat yrityksesi tilanteeseen, ota meihin yhteyttä ja käydään tilanne läpi yhdessä.
Laajuudesta ja kohdealueesta riippuen FTO-selvitys kestää tyypillisesti muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Patentoitavuustutkimus on usein nopeampi prosessi ja valmistuu yleensä 1–3 viikossa. Aikatauluun vaikuttavat muun muassa teknologia-alan laajuus, kohdemaiden lukumäärä sekä löydettyjen patenttien määrä ja analysoinnin tarve.
Löydös ei automaattisesti tarkoita, että toiminta on estetty – se käynnistää jatkoselvityksen. Asiantuntija arvioi, loukkaisiko tuotteenne todella kyseistä patenttia, ja tarvittaessa kartoitetaan vaihtoehdot: tuotesuunnittelun muuttaminen, lisenssin hankkiminen, patentin pätevyyden riitauttaminen tai markkinoille tulon ajoituksen muuttaminen. Varhainen selvitys antaa eniten liikkumavaraa näiden vaihtoehtojen hyödyntämiseen.
Perustason patenttihakuja voi tehdä itse esimerkiksi Espacenet- tai Google Patents -tietokannoissa, mutta tulosten oikeudellinen tulkinta vaatii asiantuntemusta. Patentin suojapiirin arviointi – eli se, loukkaisiko tuotteenne tiettyä patenttia – edellyttää sekä teknistä että juridista osaamista. Virheellinen tulkinta voi johtaa kalliisiin seurauksiin, joten ammattilaisen käyttö on käytännössä välttämätöntä liiketoimintakriittisissä päätöksissä.
FTO-selvitys on aina sidottu tiettyyn ajanhetkeen, koska uusia patentteja julkaistaan ja myönnetään jatkuvasti. Jos tuotteenne tekninen sisältö muuttuu, kohdemarkkina laajenee tai selvityksestä on kulunut useita vuosia, on syytä harkita päivitysselvitystä. Erityisesti ennen merkittäviä investointeja tai uusille markkinoille laajentumista ajantasainen selvitys on tärkeä riskienhallinnan väline.
Selvitys kannattaa kohdistaa niihin maihin, joissa aiotte valmistaa, myydä tai muuten hyödyntää tuotettanne kaupallisesti, sillä patenttisuoja on aina maakohtainen. Käytännössä tärkeimmät kohdealueet ovat usein Suomi, EU, Yhdysvallat ja mahdolliset muut keskeisimmät vientimaat. Resurssien optimoimiseksi selvitys voidaan priorisoida tärkeimpiin markkina-alueisiin, ja laajuutta voidaan kasvattaa liiketoiminnan kehittyessä.
Kyllä – ja usein se on jopa suositeltavaa. Varhainen patentoitavuustutkimus auttaa tunnistamaan, mitkä keksinnön piirteet ovat suojattavissa, ja voi ohjata tuotekehitystä suuntaan, jossa suojapiiri on vahvempi. On kuitenkin tärkeää, että keksinnön ydinidea ja tekninen ratkaisu ovat riittävän selkeitä, jotta tutkimus voidaan kohdistaa oikein.
Kustannukset vaihtelevat laajuuden mukaan, mutta ne ovat tyypillisesti murto-osa siitä, mitä patenttiloukkausselvittely tai tuotteen uudelleensuunnittelu myöhemmin maksaisi. Patentoitavuustutkimus on yleensä edullisempi kuin laaja FTO-selvitys. Sijoitus on käytännössä aina perusteltu silloin, kun yritys on tekemässä merkittäviä tuotekehitys- tai kaupallistamispäätöksiä – se on riskienhallinnan kustannustehokkain vaihe.