Patentti on Suomessa ja useimmissa maissa voimassa enintään 20 vuotta hakemispäivästä lukien. Tämä patenttioikeus alkaa patentin myöntämispäivästä, mutta sen voimassaoloaika lasketaan hakemispäivästä. Patentin voimassaolo edellyttää vuosimaksujen säännöllistä maksamista, ja maksujen laiminlyönti johtaa patentin raukeamiseen. Tietyissä erityistapauksissa, kuten lääkeaineilla, patentin suoja-aikaa voidaan pidentää lisäsuojatodistuksella enintään viidellä vuodella. Patentin voimassaolon päättyessä keksintö siirtyy vapaaseen käyttöön.
Patentin voimassaoloaikaa määrittää lainsäädäntö, joka on pitkälti yhtenäistetty kansainvälisesti. Suomessa patenttilain mukaan patentti on voimassa korkeintaan 20 vuotta hakemuspäivästä lukien. Tämä patentin kesto on sama useimmissa maissa, sillä se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, erityisesti TRIPS-sopimukseen.
Voimassaoloaika lasketaan aina siitä päivästä, jolloin patenttihakemus on jätetty viranomaiselle. On tärkeää huomata, että vaikka patentin käsittelyprosessi voi kestää useita vuosia, kuluu voimassaoloaika jo hakemuksen käsittelyaikana. Tämä tarkoittaa, että varsinainen suoja-aika myönnetyn patentin osalta on usein lyhyempi kuin 20 vuotta.
Patentin voimassaoloa ylläpidetään maksamalla säännöllisesti patentin vuosimaksut. Patentinhaltijan on huolehdittava näistä maksuista koko patentin voimassaoloajan, tai muuten patentti raukeaa ennenaikaisesti. Suomessa vuosimaksut alkavat kolmannesta vuodesta hakemuksen tekemispäivästä lukien.
Vuosimaksut erääntyvät hakemiskuukauden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos patenttihakemus on jätetty 15.6.2022, ensimmäinen vuosimaksu erääntyy 30.6.2024. Jos maksu jää maksamatta eräpäivänä, sen voi vielä maksaa kuuden kuukauden kuluessa 20 prosentin korotuksella.
Vuosimaksujen määrä kasvaa progressiivisesti patentin voimassaoloajan edetessä. Tämä kannustaa patentinhaltijaa arvioimaan patentin taloudellista arvoa säännöllisesti ja luopumaan patenteista, joiden kaupallinen merkitys on vähentynyt. Näin patentin ylläpito pysyy taloudellisesti järkevänä.
Patentin voimassaoloaikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää lisäsuojatodistuksella (SPC, Supplementary Protection Certificate). Tämä mahdollisuus koskee lähinnä lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita, joiden patentin suoja-aika voi lyhentyä merkittävästi viranomaishyväksyntäprosessien vuoksi.
Lisäsuojatodistuksella voidaan pidentää patentin voimassaoloaikaa enintään viidellä vuodella. Pidennys lasketaan vähentämällä patentin hakemispäivän ja tuotteen ensimmäisen myyntiluvan myöntämispäivän välisestä ajasta viisi vuotta, kuitenkin enintään viisi vuotta. Tämä kompensoi aikaa, joka kuluu lääkkeen tai kasvinsuojeluaineen myyntiluvan saamiseen.
Lisäsuojatodistusta tulee hakea erikseen, eikä se tule automaattisesti. Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tuotteen myyntiluvan myöntämisestä tai patentin myöntämisestä, riippuen siitä kumpi on myöhäisempi. Tämä järjestelmä on erittäin tärkeä lääketeollisuudelle, sillä se mahdollistaa riittävän ajan tuotekehitysinvestointien takaisin saamiselle.
Patentin voimassaolon päättyessä keksintö siirtyy vapaaseen käyttöön, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi hyödyntää keksintöä ilman patentinhaltijan lupaa tai korvausvelvoitetta. Tämä on olennainen osa patenttisuojan perusperiaatetta: yhteiskunta saa keksinnön vapaaseen käyttöön määräajan jälkeen vastineeksi patentinhaltijalle myönnetystä väliaikaisesta yksinoikeudesta.
Patentin raukeaminen voi tapahtua kahdella tavalla: joko patentin enimmäisvoimassaoloajan (20 vuotta) päättyessä tai jos patentinhaltija jättää vuosimaksut maksamatta. Patentin voimassaolon päättyessä patentinhaltijan immateriaalioikeudet kyseiseen keksintöön lakkaavat, eikä hän voi enää estää muita valmistamasta, myymästä tai käyttämästä keksintöä.
Tämä ”julkiseen käyttöön siirtyminen” on erityisen merkittävää esimerkiksi lääketeollisuudessa, jossa geneeristen lääkkeiden valmistajat voivat alkaa valmistaa ja myydä aikaisemmin patentoituja lääkkeitä huomattavasti edullisemmin. Keksinnön vapaa käytettävyys edistää innovaatiota ja teknologian kehitystä sekä parantaa tuotteiden saatavuutta ja hinnoittelua kuluttajille.