Patentin voimassaolo alkaa hakemispäivästä, ei myöntämispäivästä. Tämä tarkoittaa, että patenttihakemuksen jättäminen patenttitoimistoon käynnistää patenttisuojan, vaikka virallinen myöntäminen tapahtuisi vasta kuukausien tai vuosien kuluttua. Patentin rekisteröinti vahvistaa suojan, mutta oikeudet ulottuvat takautuvasti hakemispäivään asti.
Patentin voimassaolo tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin patenttihaltija voi estää muita käyttämästä keksintöään kaupallisesti. Voimassaolo alkaa hakemispäivästä ja kestää Suomessa 20 vuotta hakemisen jättämisestä lukien.
Hakemispäivä ja myöntämispäivä ovat kaksi eri asiaa patenttiprosessissa. Hakemispäivä määrittää prioriteetin ja voimassaolon alkamisen, kun taas myöntämispäivä on hetki, jolloin patentti virallisesti hyväksytään ja julkaistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että patenttisuoja on voimassa takautuvasti hakemispäivästä lähtien, vaikka patenttia ei olisi vielä myönnetty.
Ennen myöntämistä patenttihakemus tarjoaa väliaikaista suojaa. Hakija voi varoittaa kilpailijoita ”patent pending” -merkinnällä, mutta täydet oikeudet astuvat voimaan vasta myöntämisen jälkeen takautuvasti hakemispäivään.
Hakemispäivä määrittää patentin prioriteetin maailmanlaajuisesti. Se on ratkaiseva tekijä, kun arvioidaan, kuka saa patenttisuojan samankaltaiselle keksinnölle. Ensimmäisenä hakemuksen jättänyt saa yleensä patentin.
Etuoikeuspäivä on erityisen tärkeä kansainvälisissä hakemuksissa. Pariisin sopimuksen mukaan hakijalla on 12 kuukautta aikaa jättää hakemuksia muihin maihin säilyttäen alkuperäisen hakemispäivän prioriteetti. Tämä etuoikeus suojaa keksijää siltä, että joku muu patentoisi saman keksinnön toisessa maassa.
Prioriteetti vaikuttaa myös siihen, mitä tekniikkaa pidetään uutena. Kaikki ennen hakemispäivää julkaistu tieto lasketaan tunnetuksi tekniikaksi, joka voi estää patentin saamisen. Siksi nopea patenttihakemus on usein ratkaisevan tärkeää.
Suomessa patentti on voimassa 20 vuotta hakemispäivästä, ja sama kesto pätee useimmissa maissa. Euroopan patenttijärjestelmässä (EPO) voimassaoloaika on myös 20 vuotta, mutta patentti muuttuu kansallisiksi patenteiksi jokaisessa valitussa maassa.
Yhdysvalloissa patenttijärjestelmä toimii hieman eri tavalla. Siellä käytetään ”first to file” -periaatetta, jossa ensimmäisenä hakemuksen jättänyt saa patentin. Voimassaoloaika on 20 vuotta hakemispäivästä, mutta patenttiprosessi voi olla hitaampi kuin Euroopassa.
Joissakin maissa, kuten Japanissa, patenttien voimassaoloa voidaan pidentää tietyissä tapauksissa, erityisesti lääkepatenteissa. Kehitysmaissa patenttisuoja saattaa olla heikompi käytännön valvonnan puutteen vuoksi.
Patenttihakemuksen käsittely alkaa muodollisesta tarkastuksesta, jossa varmistetaan, että hakemus täyttää tekniset vaatimukset. Tämän jälkeen seuraa sisällöllinen tutkimus, jossa arvioidaan keksinnön uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista sovellettavuutta.
Tutkimusprosessissa patenttivirasto vertaa hakemusta olemassa olevaan tekniikkaan ja lähettää usein tutkimusraportin. Hakija voi joutua vastaamaan vastineilla ja muuttamaan hakemustaan. Tämä vuoropuhelu voi kestää useita kuukausia tai vuosia.
Koko prosessi hakemisesta myöntämiseen kestää tyypillisesti 2-4 vuotta Suomessa ja Euroopassa. Aikataulu riippuu hakemuksen monimutkaisuudesta, patenttiviraston kuormituksesta ja siitä, kuinka nopeasti hakija vastaa viranomaisen pyyntöihin. Ammattimainen patenttitoimisto voi nopeuttaa prosessia huomattavasti asiantuntemuksellaan.
Patentin voimassaolon ymmärtäminen on keskeistä onnistuneelle immateriaalioikeuksien hallinnalle. Jos tarvitset apua patenttihakemuksen kanssa tai haluat varmistaa, että keksintösi saa parhaan mahdollisen suojan, ota yhteyttä meihin. Ensitapaaminen on aina maksuton.