Patentointi on immateriaalioikeuksien muoto, jolla keksijä tai yritys saa yksinoikeuden keksintöönsä määräajaksi. Se on vaihtokauppa: keksijä julkistaa keksintönsä yksityiskohdat yhteiskunnalle ja saa vastineeksi määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen. Suomessa patentti on voimassa 20 vuotta hakemuksen jättöpäivästä, edellyttäen että vuosimaksut maksetaan säännöllisesti. Patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö — kuten valmistus, myynti ja maahantuonti.
Patentointi on vaihtokauppa keksijän ja yhteiskunnan välillä. Keksijä luovuttaa keksintönsä tiedot julkaistavaksi ja maksaa patenttiin liittyvät maksut. Vastineeksi yhteiskunta myöntää yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen määräajaksi.
Käytännössä patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö. Vain patentinhaltija voi valmistaa, myydä, maahantuoda tai muutoin ammattimaisesti hyödyntää patentoitua keksintöä. Patentti on voimassa Suomessa enintään 20 vuotta hakemuksen jättöpäivästä, edellyttäen että säädetyt vuosimaksut maksetaan. Lääke- ja kasvinsuojeluaineille voidaan tietyin edellytyksin myöntää enintään 5,5 vuoden pidennys.
Patentti ei automaattisesti anna oikeutta käyttää keksintöä — se voi olla riippuvainen jonkun toisen aiemmasta, vielä voimassa olevasta patentista. Lisäksi muut viranomaiset voivat säännellä tuotteen markkinoille pääsyä.
Patentin voi saada keksintöön, joka täyttää kolme keskeistä kriteeriä: uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. Keksinnön on oltava uusi verrattuna kaikkeen, mikä on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen jättöpäivää maailmanlaajuisesti. Lisäksi sen on erotuttava olennaisesti aiemmista ratkaisuista — tätä tarkoittaa keksinnöllisyys.
Teollinen käyttökelpoisuus edellyttää, että keksintö on konkreettinen ratkaisu tekniseen ongelmaan ja sitä voidaan käyttää toistuvasti saman tuloksen saavuttamiseksi. Termi ”teollinen” ymmärretään laajasti: se kattaa myös kaupan, maatalouden, metsätalouden ja käsityöläisammattien alat.
Patentti suojaa ainoastaan konkreettista teknistä keksintöä — pelkkää ideaa, teoriaa tai löytöä ei voi patentoida. Patentoitavia keksintöjä ovat esimerkiksi menetelmät, laitteet, tuotteet ja uudet käyttötavat. Seuraavia ei katsota patentoitaviksi keksinnöiksi:
Keksintöä ei tule julkistaa ennen patenttihakemuksen jättämistä, sillä julkistaminen tuhoaa keksinnön uutuuden.
Patenttihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Se koostuu seuraavista osista: hakemuslomake, keksinnön selitys, patenttivaatimukset, tiivistelmä ja mahdolliset piirustukset.
Patenttivaatimukset ovat hakemuksen tärkein osa — ne määrittelevät täsmällisesti, mihin yksinoikeus halutaan. Selityksessä keksintö kuvataan niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattilainen pystyy sen perusteella käyttämään keksintöä. Piirustukset esittävät keksinnön olennaiset yksityiskohdat, ja tiivistelmä on lyhyt yhteenveto keksinnöstä.
Hakemuksen käsittely PRH:ssa etenee seuraavasti:
PRH on tutkiva patenttivirasto, mikä tarkoittaa, että patentti myönnetään vasta kun on varmistettu, että hakemus ja keksintö täyttävät lain asettamat vaatimukset.
Patentointi on olennainen osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Ensisijaisesti patentti antaa yksinoikeuden omaan tuotteeseen, mikä suojaa jäljittelijöiltä ja puolustaa markkinaosuutta — tai auttaa valtaamaan uutta.
Patentoinnin keskeisiä hyötyjä yritykselle ovat:
Me Leitzingerillä autamme yrityksiä patenttien ja muiden teollisoikeuksien hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Autamme määrittämään, milloin ja miten teollisoikeuksia kannattaa hakea liiketoimintaa parhaiten tukevalla tavalla.
Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa. Kansainvälistä toimintaa harjoittavan yrityksen on haettava patenttisuoja erikseen muissa maissa — tähän on kolme pääasiallista reittiä.
Kansalliset hakemukset tehdään suoraan kunkin maan patenttivirastoon. Tämä on usein järkevin vaihtoehto, jos patenttia haetaan vain muutamaan maahan.
Eurooppapatentti (EPC) kattaa 39 Euroopan maata. Hakemuksen käsittelee Euroopan patenttivirasto, ja myönnetty patentti voidaan saattaa voimaan halutuissa sopimusvaltioissa.
Kansainvälinen patenttihakemus (PCT) kattaa yli 150 valtiota. PCT-järjestelmän kautta yhdellä hakemuksella saa patenttihakemuksen vireille kaikissa PCT-sopimukseen liittyneissä maissa.
Ulkomaisen patentinhaun aloittamisessa kannattaa hyödyntää etuoikeusperiaatetta: jos ulkomainen hakemus tehdään 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen hakemuksen jättöpäivästä, se saa saman jättöpäivän kuin ensimmäinen hakemus.
Me Leitzingerillä tarjoamme asiantuntevaa apua kansainvälisen patenttistrategian suunnittelussa ja toteuttamisessa.