Patenttitietoa voidaan hyödyntää tuotekehityksessä kartoittamalla olemassa olevia teknologiaratkaisuja, tunnistamalla vapaat kehitysalueet ja välttämällä päällekkäistä työtä kilpailijoiden jo suojaamilla alueilla. Patenttidokumentit ovat julkista tietoa, joka tarjoaa yksityiskohtaisen kuvan siitä, mitä teknologioita on jo kehitetty ja miten ne toimivat. Seuraavat kysymykset avaavat, miten tätä tietoa kannattaa käytännössä kerätä, analysoida ja soveltaa.
Patenttidokumenteista voidaan poimia teknisiä ratkaisukuvauksia, vaatimusmäärittelyjä, piirustuksia ja viittauksia aiempaan tekniikkaan. Nämä tiedot paljastavat, miten jokin tekninen ongelma on ratkaistu, millä rajauksilla suoja on myönnetty ja millaisia lähestymistapoja kilpailijat ovat hylänneet tai jättäneet avoimiksi. Yksittäinen patenttijulkaisu voi sisältää enemmän teknistä yksityiskohtaa kuin mikään muu julkisesti saatavilla oleva lähde.
Tuotekehitystiimin kannalta keskeisimpiä poimittavia tietoja ovat:
Patenttidokumentti ei kuvaa vain sitä, mitä suojataan, vaan usein myös sitä, mitä ei suojata. Tämä negatiivinen tieto on tuotekehityksessä arvokasta: se paljastaa teknologisen tilan aukot, joihin oma kehitystyö voidaan kohdistaa ilman riskiä loukata voimassa olevia oikeuksia.
Patenttitietokannoista haetaan tietoa tehokkaasti yhdistämällä teknisiä avainsanoja, IPC-luokituskoodeja ja hakijatietoja. Pelkkä avainsanahaku tuottaa usein liian laajan tai liian suppean tuloksen, joten hakustrategian rakentaminen etukäteen on välttämätöntä. Keskeisiä vapaasti käytettäviä tietokantoja ovat EPO:n Espacenet, WIPO:n PatentScope ja Yhdysvaltojen USPTO:n tietokanta.
Tehokas haku alkaa teknisen ongelman tai ratkaisun määrittelystä mahdollisimman tarkasti. Sen jälkeen tunnistetaan relevantit IPC-luokituskoodit, jotka ryhmittelevät patentit teknologia-alan mukaan. Näiden koodien avulla haku voidaan rajata tarkasti ilman, että tulokset täyttyvät epäolennaisista osumista. Rinnakkaishaulla useammassa tietokannassa varmistetaan, ettei merkittäviä julkaisuja jää löytymättä.
Hakutuloksia ei kannata lukea yksitellen alusta alkaen. Tehokas tapa on ensin tarkastella patenttivaatimuksia ja tiivistelmiä, joiden perusteella voidaan nopeasti arvioida, onko julkaisu relevantti. Relevanteiksi todettujen dokumenttien selitysosat luetaan tarkemmin. Viittausverkostojen seuraaminen, eli se, mihin aiempiin patentteihin dokumentti viittaa ja mitkä myöhemmät patentit viittaavat siihen, auttaa hahmottamaan teknologian kehityskaaren.
Patenttianalyysi paljastaa kilpailijoiden teknologiastrategian tarkastelemalla heidän patenttisalkkunsa rakennetta, hakutiheyttä, maantieteellistä kattavuutta ja teknologiakeskittymiä. Kun yritys hakee patentteja johdonmukaisesti tietyllä teknologia-alueella tai tietyissä maissa, se viestii selkeästi, mihin suuntaan liiketoimintaa ja tuotekehitystä ollaan viemässä.
Kilpailija-analyysin keskeisiä näkökulmia ovat:
Tämä tieto on IPR-strategian rakentamisen kannalta korvaamatonta. Se auttaa arvioimaan, millä alueilla kilpailu on tiivistä ja missä on tilaa erottautua. Me Leitzingerillä autamme asiakkaitamme tulkitsemaan patenttianalyysien tuloksia siten, että ne kytkeytyvät suoraan liiketoiminnallisiin päätöksiin eivätkä jää pelkäksi dataksi.
Patenttitiedon hyödyntäminen on kriittisintä tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa, ennen kuin merkittäviä resursseja on sidottu tiettyyn tekniseen ratkaisuun. Mitä myöhemmin patenttitieto otetaan mukaan kehitysprosessiin, sitä kalliimmaksi mahdolliset kurssikorjaukset tulevat. Silti tiedon hyödyntäminen on tärkeää läpi koko prosessin.
Kriittisimmät vaiheet ovat:
Innovaatiojohtamisen näkökulmasta parhaiten menestyvät yritykset integroivat patenttitiedon osaksi jatkuvaa kehitysprosessia, ei yksittäiseksi tarkistuspisteeksi projektin loppupuolella.
Patenttitiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä on parhaimmillaan jaettu vastuu, jossa tuotekehitystiimi, liiketoimintajohto ja IPR-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksittäiselle henkilölle tai osastolle kasattu vastuu johtaa helposti siihen, että tieto ei kulje oikeaan aikaan oikeille päättäjille.
Käytännössä vastuunjako toimii parhaiten seuraavasti:
Monissa yrityksissä tämä yhteistyö toimii parhaiten silloin, kun IPR-kumppani osallistuu säännöllisesti tuotekehityksen katselmuksiin eikä toimi ainoastaan reaktiivisesti pyyntöjen pohjalta. Me rakennamme asiakkaidemme kanssa toimintamallin, jossa patenttitiedon hyödyntäminen on osa tuotekehityksen normaalia rytmiä. Ota meihin yhteyttä ja selvitetään yhdessä, miten patenttitiedon systemaattinen hyödyntäminen sopii juuri teidän kehitysprosessiinne.
Paras lähtökohta on aloittaa yksinkertaisella kilpailija- tai teknologia-alahauulla ilmaisissa tietokannoissa, kuten EPO:n Espacenetissa tai WIPO:n PatentScopessa. Tunnista ensin kolmesta viiteen keskeisintä kilpailijaa tai teknologia-aluetta, jotka ovat liiketoimintanne kannalta tärkeimpiä, ja tee niistä koehaku. Alkuvaiheen oppimiskäyrän jälkeen on usein viisasta konsultoida IPR-asiantuntijaa, joka voi auttaa rakentamaan systemaattisen ja toistettavan hakustrategian osaksi kehitysprosessianne.
Yleisin virhe on aloittaa patenttihaut liian myöhään – vasta sitten, kun tuotekehitykseen on jo investoitu merkittävästi aikaa ja rahaa. Toinen tyypillinen ongelma on tukeutua pelkkiin avainsanahakuihin ilman IPC-luokituskoodeja, mikä johtaa epätäydellisiin tai harhaanjohtaviin tuloksiin. Lisäksi monet yritykset lukevat patenttidokumentteja vain suojarajojen selvittämiseksi, vaikka yhtä arvokasta on tunnistaa se, mitä patentti ei kata – eli vapaat kehitysalueet.
Kyllä, tämä on yksi patenttianalyysin tehokkaimmista käyttötavoista. Tarkastelemalla tietyn teknologia-alan hakemusvolyymien kehitystä usean vuoden ajalta voidaan tunnistaa nousevia trendejä jopa 3–5 vuotta ennen kuin ne näkyvät kaupallisissa tuotteissa. Erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten patenttihakemukset toimivat usein varhaisina signaaleina siitä, mitkä teknologiat ovat siirtymässä laboratorioista kohti kaupallisia sovelluksia.
Tavallinen patenttihaku kartoittaa teknologiakenttää yleisesti, kun taas freedom-to-operate (FTO) -analyysi selvittää täsmällisesti, loukkaako juuri teidän suunniteltu tuotteenne tai prosessinne jotain voimassa olevaa patenttia tietyllä markkina-alueella. FTO-analyysi on erityisen kriittinen ennen tuotantoon siirtymistä, lanseerausta uudelle markkina-alueelle tai merkittävää investointipäätöstä. Se on juridisesti ja teknisesti vaativa prosessi, joka edellyttää IPR-asiantuntijan osaamista.
Patenttianalyysi on erityisen arvokas juuri pk-yrityksille, koska resurssit ovat rajalliset ja kehitystyöhön ei ole varaa tehdä kalliita virheitä. Julkiset tietokannat ovat maksuttomia, ja jo kohtuullisella panostuksella voidaan välttää päällekkäinen kehitystyö sekä tunnistaa markkinaraot, joissa kilpailu on vähäistä. Ulkoistettu IPR-kumppani mahdollistaa asiantunteva-tason analyysin ilman tarvetta palkata omaa kokopäiväistä patenttispesialistia.
Aloita aina tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista, jotka antavat nopean kuvan siitä, mitä keksintö koskee ja mitä se suojaa. Selitysosat voivat olla teknisesti raskaita, mutta piirustukset ja kuviot auttavat usein hahmottamaan ratkaisun toimintaperiaatteen ilman syvää teknistä osaamista. Jos dokumentti vaikuttaa relevantilta mutta vaikeaselkoiselta, kannattaa pyytää IPR-asiantuntijalta lyhyt tulkinta ennen kuin käyttää siihen enemmän aikaa.
Aktiivisilla teknologia-aloilla, kuten tekoäly, cleantech tai lääkinnälliset laitteet, patenttikenttä voi muuttua merkittävästi jo puolessa vuodessa, joten säännöllinen seuranta on tarpeen. Käytännöllinen malli on tehdä kattava analyysi vuosittain strategisen suunnittelun tueksi ja täydentää sitä kevyemmillä päivityshauilla kvartaaleittain tai aina ennen merkittäviä tuotekehityspäätöksiä. Automaattiset hakuvahdit, joita useimmat tietokannat tarjoavat, helpottavat jatkuvaa seurantaa huomattavasti.