Patentti on voimassa Suomessa pääsääntöisesti 20 vuotta hakemuksen jättöpäivästä lukien. Voimassapidon edellytyksenä on vuosimaksujen säännöllinen maksaminen, ja suoja-aikaa voidaan tietyissä erityistapauksissa pidentää lisäsuojatodistuksella jopa 5,5 vuodella. Koska suoja on maantieteellisesti rajattu, kansainvälinen suoja edellyttää erillisiä hakemuksia muissa maissa. Tässä artikkelissa käymme läpi patentin perusvoimassaoloajan, vuosimaksuvelvoitteet, kansainväliset hakureitit, SPC-pidennyksen edellytykset sekä raukeamisen syyt ja seuraukset.
Patentin perusvoimassaoloaika on Suomessa ja kansainvälisesti 20 vuotta hakemuksen jättöpäivästä lukien. Tämä voimassaoloaika on määritelty patenttilaissa ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, kuten TRIPS-sopimusta. Voimassaoloaika lasketaan aina siitä päivästä alkaen, jolloin patenttihakemus on jätetty patenttiviranomaiselle, ei myöntämispäivästä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka patenttihakemuksen käsittely kestäisi esimerkiksi 3–4 vuotta, patentin kokonaisvoimassaoloaika ei pidenny, vaan se on edelleen 20 vuotta alkuperäisestä jättöpäivästä. Hakemuksen jättäminen mahdollisimman aikaisin on strategisesti tärkeää kahdesta syystä: se varmistaa pidemmän tosiasiallisen suoja-ajan markkinoilla ja luo etuoikeuspäivän, joka suojaa keksinnön uutuuden kilpailijoiden myöhemmiltä hakemuksilta. On myös tärkeää huomata, että keksinnön julkistaminen ennen hakemuksen jättämistä – esimerkiksi messuesiintyminen tai julkinen demo – voi tuhota uutuusvaatimuksen ja estää patentin saamisen kokonaan. Me autamme ajoittamaan hakemuksen oikein, jotta suoja-aika saadaan maksimoitua.
Patentti on kielto-oikeus: se antaa haltijalle oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimainen hyödyntäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kukaan muu ei ilman patentinhaltijan lupaa saa:
Patentti ei sen sijaan estä yksityistä tai tieteellistä käyttöä. Patentinhaltija voi myös hyödyntää oikeuttaan strategisesti lisensoimalla keksinnön käyttöoikeuden muille tai myymällä koko patenttioikeuden, mikä voi tuottaa merkittävää liiketoiminnallista arvoa jo suoja-ajan kuluessa.
Suomalainen patentti suojaa keksinnön ainoastaan Suomessa. Kansainvälinen suoja edellyttää erillisiä hakemuksia muissa maissa, ja tähän on käytettävissä kolme pääasiallista reittiä.
PCT-hakemus (Patent Cooperation Treaty) on kansainvälinen reitti, jonka avulla yhdellä hakemuksella voidaan käynnistää patentointimenettely yli 150 maassa. PCT-hakemus ei itsessään myönnä patenttia, mutta se antaa hakijalle lisäaikaa päättää, missä maissa suojaa haetaan. Eurooppapatentti myönnetään Euroopan patenttivirasto EPO:n kautta ja voidaan saattaa voimaan yli 40 maassa yhdellä hakemuksella. EU:n yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) tuli voimaan 1.6.2023 ja kattaa automaattisesti 17+ EU-jäsenvaltiota ilman erillisiä kansallisia validointitoimia.
Kansainvälistä patentointia suunniteltaessa on tärkeää huomioida 12 kuukauden etuoikeusvuosi: suomalaisen hakemuksen jättöpäivästä on vuosi aikaa jatkaa patentointia ulkomaille siten, että ulkomainen hakemus saa saman etuoikeuspäivän. Esimerkiksi jos hakemus jätetään 10.4.2025, kansainvälinen hakemus on jätettävä viimeistään 10.4.2026. Tämän määräajan jälkeen keksinnön julkistaminen tai suomalainen hakemus itsessään voi estää patentin saamisen ulkomailla. Ota yhteyttä meihin kansainvälisen patenttistrategian suunnittelemiseksi ajoissa.
Patentin voimassaoloa ylläpidetään maksamalla säännöllisesti vuosimaksuja. Ensimmäinen vuosimaksu on maksettava kolmannen maksuvuoden alussa, joka lasketaan hakemuksen jättöpäivästä. Tämän jälkeen vuosimaksut on maksettava vuosittain hakemuksen jättöpäivää vastaavan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Jos maksua ei suoriteta eräpäivänä, sen voi vielä maksaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä korotettuna. Esimerkiksi jos patenttihakemus on jätetty 15.3.2021, ensimmäinen vuosimaksu erääntyy 31.3.2023, ja sen voi maksaa korotettuna vielä 30.9.2023 asti.
On tärkeää huomata, että vuosimaksuja ei voi jättää välivuosiksi – jokainen maksu on suoritettava ajallaan keskeytymättömästi joka vuosi, eikä yksittäisen vuoden maksua ole mahdollista jättää väliin ja jatkaa myöhemmin. Jos kuuden kuukauden lisäajan korotettu maksu jää suorittamatta, patentti raukeaa lopullisesti. Ainoa jäljelle jäävä keino on anoa viranomaiselta anteeksiantoa, joka edellyttää poikkeuksellisen painavat perusteet eikä ole automaattinen – prosessi on epävarma ja pitkä. Ota yhteyttä meihin hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne kriisiytyy.
Vuosimaksuja on maksettava jo hakemuksen käsittelyvaiheessa ennen kuin patentti on edes myönnetty. Maksut alkavat kolmannesta maksuvuodesta hakemuksen jättöpäivästä laskien, ja ne on suoritettava riippumatta siitä, onko hakemus vielä käsittelyssä vai onko patentti jo myönnetty.
Pelkkien vuosimaksujen maksaminen ei kuitenkaan riitä pitämään hakemusta vireillä. Käsittelyn aikana viranomainen voi lähettää välipäätöksiä, joissa esitetään huomautuksia tai vaatimuksia hakemuksen sisältöön liittyen. Hakijalla on tällöin tarkka määräaika vastata. Jos välipäätökseen ei vastata määräajassa, hakemus voidaan jättää sillensä – käsittely päättyy ja hakijalta menee patenttioikeus kokonaan. Me seuraamme sekä vuosimaksuja että välipäätösmääräaikoja, jotta hakemuksesi pysyy vireillä koko käsittelyn ajan.
Kyllä, tietyissä erityistapauksissa patentin voimassaoloa on mahdollista pidentää. Tämä koskee erityisesti lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita, joiden markkinoille saattaminen edellyttää viranomaisen lupaa ja pitkiä tutkimusprosesseja.
Näissä tapauksissa patenttiin voi hakea lisäsuojatodistusta (SPC), joka voi pidentää suoja-aikaa enintään viidellä vuodella. Lisäksi lääkkeiden osalta voidaan tietyissä tapauksissa saada vielä kuuden kuukauden lisäaika, jos kyseessä on lastenlääke – tämä edellyttää erillisen pediatrisen tutkimusohjelman (PIP) hyväksyntää. Pidennyksen kokonaiskesto on kuitenkin rajoitettu 5,5 vuoteen.
Lisäsuojatodistuksen myöntämisen edellytyksinä on, että:
Lisäsuojatodistushakemus jätetään Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Hakuaika on kuusi kuukautta peruspatentin myöntämisestä tai kuuden kuukauden kuluessa myyntiluvan myöntämisestä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Määräajan noudattaminen on ehdottoman tärkeää: myöhästyminen johtaa oikeuden menettämiseen ilman palautusmahdollisuutta. Lastenlääkkeille myönnettävä kuuden kuukauden lisäaika edellyttää lisäksi, että Euroopan lääkeviraston hyväksymä pediatrinen tutkimusohjelma (PIP) on suoritettu hyväksytysti. Ota yhteyttä meihin hyvissä ajoin SPC-hakemuksen valmistelemiseksi – määräajat eivät jousta.
Kun patentin voimassaolo päättyy joko maksamattomien vuosimaksujen tai maksimivoimassaoloajan täyttymisen vuoksi, patentti raukeaa ja keksintö siirtyy yleiseen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että keksintöä voi sen jälkeen kuka tahansa hyödyntää kaupallisesti ilman patentinhaltijan lupaa. Patentin raukeaminen vuosimaksujen laiminlyönnin takia voi tapahtua milloin tahansa patentin voimassaoloaikana, kun taas maksimivoimassaoloajan päättyessä (20 vuotta jättöpäivästä tai enintään 25,5 vuotta lisäsuojatodistuksella) patenttioikeus päättyy automaattisesti.
Patentin raukeaminen on patenttijärjestelmän perusperiaatteen mukaista: yhteiskunta antaa keksijälle määräaikaisen yksinoikeuden, jonka jälkeen keksintö tulee kaikkien hyödynnettäväksi. Tämä edistää teknistä kehitystä ja innovaatioiden leviämistä. Erityisesti lääkealalla patentin raukeaminen mahdollistaa geneeristen lääkkeiden markkinoille tulon, mikä usein johtaa hintojen laskuun ja lääkkeiden parempaan saatavuuteen – ja siten merkittäviin taloudellisiin vaikutuksiin sekä patentinhaltijalle että laajemmin yhteiskunnalle.
Patentin voimassaolo voi päättyä ennenaikaisesti myös kahdella muulla tavalla kuin vuosimaksujen laiminlyönnillä. Väitemenettelyssä kuka tahansa voi patentin myöntämisen jälkeen alkavan yhdeksän kuukauden väiteajan kuluessa vaatia patentin kumoamista toimivaltaiselta viranomaiselta. Väite voi perustua esimerkiksi uutuuden tai keksinnöllisyyden puutteeseen, ja menettelyn lopputuloksena patentti voidaan pitää voimassa, sitä voidaan supistaa tai se voidaan kumota kokonaan.
Mitätöinnissä tuomioistuin voi väiteajan jälkeenkin julistaa patentin mitättömäksi, jos se todetaan esimerkiksi uutuusvaatimuksen tai keksinnöllisyyden osalta puutteelliseksi. Mitätöity patentti katsotaan pätemättömäksi taannehtivasti – ikään kuin sitä ei olisi koskaan myönnetty. Me autamme patentin puolustamisessa sekä väite- että oikeudenkäyntiprosesseissa.
Patentin rauettua muut teollisoikeussuojamuodot voivat nousta entistä tärkeämpään rooliin yrityksen suojausstrategiassa:
Kannattaa myös muistaa, että patenttia voi ennen raukeamista hyödyntää lisensoimalla tai myymällä, mikä voi tuottaa liiketoiminnallista arvoa vielä suoja-ajan loppuvaiheessakin. Me autamme rakentamaan kokonaisvaltaisen IPR-strategian, joka ei pääty patentin voimassaoloajan päättymiseen.
Patentinhaltijan on itse huolehdittava vuosimaksujen maksamisesta ajallaan. Me autamme patenttiportfolion hallinnassa ja vuosimaksujen valvonnassa, jotta arvokkaita patenttioikeuksia ei menetetä vahingossa.