Kyllä, patentit ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Patenttijärjestelmän perusperiaate perustuu vaihtokauppaan: keksijä saa määräaikaisen yksinoikeuden keksintönsä kaupalliseen hyödyntämiseen, mutta vastineeksi keksinnön tiedot julkaistaan yhteiskunnan käyttöön. Tämä julkisuus edistää teknologista kehitystä ja innovaatiota. Patentit tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, minkä jälkeen kuka tahansa voi tutustua niiden sisältöön patenttitietokantojen kautta.
Patentti on vaihtokauppa keksijän ja yhteiskunnan välillä. Tässä järjestelyssä keksijä luovuttaa tiedot keksinnöstään julkisesti yhteiskunnan käyttöön ja maksaa vaaditut maksut. Vastineeksi yhteiskunta myöntää keksijälle patentin eli määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen, tavallisesti 20 vuodeksi.
Tämä patenttijärjestelmän perusajatus on välttämätön teknologisen kehityksen kannalta. Ilman julkisuusperiaatetta keksijät saattaisivat pitää ratkaisunsa salassa, mikä hidastaisi innovaatioiden leviämistä ja yhteiskunnan kehitystä. Julkisuusperiaatteen ansiosta patentoituja teknisiä ratkaisuja voidaan tutkia, analysoida ja käyttää pohjana uusille innovaatioille.
Yksinoikeus puolestaan kannustaa keksijöitä ja yrityksiä investoimaan tuotekehitykseen, sillä he saavat aikaa hyödyntää keksintöään kaupallisesti ennen kilpailijoita. Näin patenttijärjestelmä tasapainottaa sekä yksilön että yhteiskunnan etuja.
Patenttihakemukset tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen tekemispäivästä. Tämä on yleinen käytäntö lähes kaikissa maissa, myös Suomessa. Hakemuksen julkiseksitulosta ilmoitetaan Patenttilehdessä, joka on Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisema sähköinen julkaisu.
Julkaisuprosessissa kaikki hakemuksen osat, kuten selitys, patenttivaatimukset, tiivistelmä ja mahdolliset piirustukset tulevat kaikkien saataville. Julkaistuista tiedoista käy ilmi keksinnön tekniset yksityiskohdat, keksijän nimi sekä hakijan tiedot.
Keksijälle ja hakijalle julkistaminen merkitsee sitä, että keksinnön yksityiskohdat ovat kilpailijoiden nähtävissä. Toisaalta julkistaminen antaa myös virallisen ajankohdan, josta lähtien keksintö kuuluu tunnettuun tekniikan tasoon ja on näin ollen este myöhempien samanlaisten keksintöjen patentoinnille.
Patenttitietoja voi hakea useista julkisista tietokannoista. Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämä Patenttitietopalvelu tarjoaa maksuttoman pääsyn suomalaisiin patentteihin ja hyödyllisyysmalleihin sekä Suomessa voimassaoleviin eurooppapatentteihin.
Kansainvälisistä tietokannoista merkittävin on Espacenet, joka sisältää patenttijulkaisuja yli 90 maasta. Se soveltuu erinomaisesti keksinnön uutuuden kartoitukseen ja kilpailijoiden seurantaan. Molemmat tietokannat ovat käytettävissä internetin kautta ilman erillistä rekisteröitymistä.
Patenttitietojen hakemisessa kannattaa hyödyntää patenttiluokitusta (IPC tai CPC), joka auttaa kohdentamaan haun oikealle tekniikan alalle. Hakuja voi tehdä myös hakijan nimen, keksijän tai avainsanojen perusteella. Patenttihakua suunnitteleville yrityksille suosittelemme tutustumista näihin tietokantoihin jo tuotekehityksen alkuvaiheessa.
Erityistapauksissa patenttihakemus voidaan pitää salaisena kansallisen turvallisuuden vuoksi. Tämä koskee lähinnä maanpuolustukseen liittyviä keksintöjä, joiden julkistaminen voisi vaarantaa valtion turvallisuuden. Tällöin viranomainen voi määrätä hakemuksen salassapidon.
Tavallisissa tapauksissa hakijalla on kuitenkin 18 kuukauden harkinta-aika hakemuksen jättämisestä, jonka aikana hakemus pysyy salaisena. Tänä aikana hakija voi arvioida, haluaako hän jatkaa hakuprosessia vai peruuttaa hakemuksen ennen sen julkiseksi tuloa.
Vaihtoehtona patentoinnille yritys voi harkita keksinnön suojaamista liikesalaisuutena. Tämä sopii erityisesti keksinnöille, joita on vaikea selvittää tuotteesta takaisinmallinnuksella. Liikesalaisuuden etuna on, ettei se vanhene kuten patentti, mutta toisaalta se ei anna suojaa, jos joku muu keksii saman ratkaisun itsenäisesti.
Patenttitietokannat ovat arvokas kilpailutiedustelun lähde yrityksille. Niitä voi hyödyntää monipuolisesti liiketoiminnan eri vaiheissa. Tuotekehityksessä patenttitietokannat auttavat välttämään päällekkäistä kehitystyötä ja löytämään ratkaisuja teknisiin ongelmiin.
Kilpailijoiden seurannassa patenttihakemukset paljastavat usein ennakoivasti, mihin suuntaan kilpailijat ovat kehittämässä tuotteitaan. Tämä tieto voi olla strategisesti erittäin arvokasta oman tuotekehityksen ja liiketoimintastrategian suunnittelussa.
Ennen uuden tuotteen markkinoille tuomista yrityksen kannattaa varmistaa oma toimintavapautensa tekemällä toimintavapausselvitys. Näin voidaan välttää kalliit patentinloukkausriidat. Patenttitiedon järjestelmällinen hyödyntäminen on oleellinen osa yrityksen immateriaalioikeusstrategiaa ja voi tarjota merkittävää kilpailuetua.
Leitzingerin kokeneet asiantuntijat ovat käytettävissänne patenttitiedon hakemisessa ja analysoinnissa sekä sen hyödyntämisessä osana yrityksenne IPR-strategiaa.