EST 1935

fien
Hae

Tavaramerkit

Tavaramerkki on tunnus, jolla elinkeinonharjoittaja erottaa markkinoimansa tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada 1. vakiinnuttamisella ja/tai 2. rekisteröinnillä. Tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista/palveluista. Tavaramerkkinä voi olla esim. sana, kuvio, kirjain, numero tai näiden yhdistelmä, henkilönnimi, tavaran tai sen päällyksen muoto, iskulause.

Tavaramerkki on tunnus, jolla elinkeinonharjoittaja erottaa markkinoimansa tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada 1. vakiinnuttamisella ja/tai 2. rekisteröinnillä.

1. Tavaramerkki on vakiintunut, jos se on tässä maassa asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palveluiden erityisenä merkkinä. Yleensä tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, mikäli kyseisellä merkillä varustettuja tuotteita on myyty ja markkinoitu Suomessa noin viiden vuoden ajan.

2. Tavaramerkin rekisteröintiä voidaan hakea kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselta. Tavaramerkkihakemuksen käsittelyvaiheina ovat hakemuksen muodollinen tutkiminen sekä hakemuksen asiallisten rekisteröintiedellytysten tutkiminen. Tällä hetkellä tavaramerkkihakemuksen käsittelyaika on Patentti- ja rekisterihallituksessa noin 7 kuukautta.

Yleisesti ottaen tavaramerkin rekisteröiminen on nopeampi ja riskittömämpi tapa saada yksinoikeus omaan tavaramerkkiin kuin tavaramerkin vakiinnuttaminen merkkiä käyttämällä. Tavaramerkkirekisteröinnin suoja alkaa jo hakemuksen sisäänjättöpäivästä. Vireillä oleva tavaramerkkihakemus sekä rekisteröintipäätös ovat selkeitä oikeusperusteita, kun on aihetta olettaa, että joku kilpailija loukkaa omaa tavaramerkkioikeutta.

A. Tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista/palveluista. Tavaramerkkinä voi olla esim. sana, kuvio, kirjain, numero tai näiden yhdistelmä, henkilönnimi, tavaran tai sen päällyksen muoto, iskulause.

B. Tavaramerkkinä ei voida yleensä rekisteröidä merkkiä, joka:

  • On sekoitettavissa jo rekisteröityyn tavaramerkkiin tai aiemmin haettuun merkkiin.
  • On sekoitettavissa toisen toiminimeen, kun kyseinen toiminimi toimii samalla alalla.
  • Sisältää toisen sukunimen tai muodostuu toisen sukunimestä. Sukunimieste ei tule kysymykseen, mikäli nimi on samalla yleiskielen sana tai se on myös etunimi (esim. Karhu, Frisk, Miller, Martin).
  • Ilmaisee tavaran lajia, laatua, hintaa, käyttötarkoitusta, valmistuspaikkaa jne. suoraan tai vähäisin muunteluin tai rajoittaa mainontaa. Merkki ei siis saa olla kuvaileva eli deskriptiivinen.
  • On omiaan johtamaan yleisöä harhaan tavaran alkuperän tai muun seikan (laji, laatu tms.) suhteen.
  • On lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen; ilman ao. suostumusta sisältää lipun, vaakunan tms.; sisältää muotokuvan; loukkaa tekijänoikeutta.
  • Tavaramerkin yleisimpiä rekisteröintiesteitä ovat 1. aikaisemmat, merkkiin sekoitettavissa olevat rekisteröinnit ja hakemukset sekä 2. tavaramerkin erottamiskyvyn puute.

1. Kun puhutaan toisiinsa sekoitettavista tavaramerkeistä, niin asiaa tarkastellaan yleensä ostajan näkökulmasta. Ovatko kaksi tavaramerkkiä niin samankaltaisia, että ostaja voi erehdyksessä luulla toista toiseksi? Merkkien sekoitettavuuteen vaikuttavat sekä itse merkkien visuaalinen ja foneettinen samankaltaisuus että niiden kattamien tuotteiden samankaltaisuus.

Ennen tavaramerkkihakemuksen jättöä on mahdollista tehdä ns. ennakkotutkimus, jolloin saadaan selville onko samankaltaisia tai identtisiä merkkejä jo rekisteröity tai haettu rekisteröitäviksi. Ennakkotutkimuksella mahdolliset rekisteröintiesteet selviävät ennen hakemuksen jättöä, jolloin tutkimuksen teettäminen on jo kustannussäästöjen vuoksi suositeltavaa.

2. Rekisteröitävä tavaramerkki ei saisi olla kuvaileva eli deskriptiivinen mutta se voi olla mielikuvia herättävä eli suggestiivinen. Ero deskriptiivisen ja suggestiivisen tavaramerkin välillä on usein hyvin häilyvä, mikä on nähtävissä myös eri oikeusasteiden päätöksistä. Deskriptiivisiä tavaramerkkejä, tavaramerkkejä jotka selvästi ”vihjaavat” tavaroiden laatuun tai muihin ominaisuuksiin, on paljon ja usein ne ovat myös hyvin onnistuneita ja suosittuja tavaramerkkejä. Esimerkkeinä ovat mm. PIZZA HUT, WINECOOLER ja TAYLOR MADE. Valitettavan usein tällainen tavaramerkki on rekisteröimiskelvoton. Lisäksi kilpailijoiden on helpompi jäljitellä kuvailevaa merkkiä. Tavaramerkkinä JUICY FRUIT voi olla erittäin vetävä ja myyvä, mutta asia tulee uuteen valoon silloin, kun tämän tavaramerkin haltija ei voikaan estää kilpailijaa käyttämästä tavaramerkkiä JUICY samankaltaisille tuotteille.

Tavaramerkki voidaan suojata joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Rekisteröinti on selkeämpi vaihtoehto. Oikeus rekisteröityyn tavaramerkkiin on helposti todettavissa ja todistettavissa.

Mahdolliset rekisteröintiesteet voidaan selvittää jo ennen hakemuksen jättöä tekemällä ennakkotutkimus.

Hakemuksen laatiminen

Hakemuksen laatimista varten tarvitsemme seuraavat tiedot:

  • Merkki
  • Tavarat ja palvelut, joita merkki koskee
  • Hakijan nimi, osoite ja kotipaikka
  • Valtakirja (ks. Kaavakkeet)

Laadimme hakemuksen yhteistyössä kanssanne ottaen huomioon tarvitsemanne suojauksen laajuuden. Suojattavat tavarat ja palvelut kannattaa määritellä toisaalta tarpeeksi laajasti, jotta varauduttaisiin tuotevalikoimanne laajenemiseen tulevaisuudessa ja toisaalta tarpeeksi suppeasti, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta yhteentörmäyksiltä aikaisempien merkkien kanssa.

Hakemuksen jättö

Laadimme hakemuksen ja hoidamme sen jätön puolestanne Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tavaramerkkisuoja alkaa hakemuksen jättöpäivästä (edellyttäen että merkki rekisteröidään).

Hakemuksen käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa tavaramerkkihakemuksenne rekisteröinnin esteeksi aikaisempia tavaramerkkirekisteröintejä, -hakemuksia ja toiminimiä. Suomessa myös sukunimi voi olla esteenä rekisteröinnille. PRH voi myös pitää merkin erottamiskyvyttömyyttä sen rekisteröinnin esteenä (ks. Yleistä tietoa tavaramerkeistä).

Arvioimme mahdolliset menettelytavat tapauskohtaisesti ja ehdotamme Teille jatkomenettelyä. Voimme esimerkiksi neuvotella puolestanne aikaisemman oikeuden haltijan kanssa tai jättää PRH:lle vastineen, jossa kiistämme merkkien sekoitettavuuden. Hoidamme puolestanne kirjeenvaihdon sekä Patentti- ja rekisterihallituksen että vastapuolen kanssa.

Rekisteröinnin voimassaoloaika

Tavaramerkkirekisteröinnin voi pitää voimassa ikuisesti! Se voidaan uudistaa aina uudelleen kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Muistutamme Teitä hyvissä ajoin ennen eräpäivää uudistamismahdollisuudesta. Yli viisi vuotta käyttämättä ollut tavaramerkkirekisteröinti voidaan kuitenkin kolmannen osapuolen vaatimuksesta kumota.

Tavaramerkin rekisteröintiä ulkomailla voi hakea kolmea eri tietä:

  • Kansalliset hakemukset
  • EU-tavaramerkkirekisteröinti
  • WIPO:n kansainvälinen rekisteröinti
  • Kansalliset rekisteröinnit

Perinteinen tapa on jättää kansallinen hakemus erikseen kunkin maan rekisteriviranomaiselle. Tavaramerkkejä koskeva lainsäädäntö ja hakemuskäsittely vaihtelevat jonkin verran maittain. Joissakin maissa rekisteröidään merkkejä, joita Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa pitäisi rekisteröintikelvottomina. Myös tavaramerkin haltijan oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat.

Tavaramerkkinne rekisteröimiseksi muissa maissa käytämme asiamiesverkostoamme, jonka avulla merkkinne voidaan saada rekisteröidyksi kaikkialla maailmassa. Kansainvälisen asiamiesverkostomme kautta saamme käyttöömme maakohtaisten käsittelyprosessien erojen tuntemuksen ja viimeisimmän tiedon mahdollisista muutoksista paikallisessa lainsäädännössä ja menettelytavoissa.

EU-tavaramerkkirekisteröinti

Mikäli haluttu maavalikoima kattaa useita EU-maita, kannattaa harkita EU-tavaramerkkihakemuksen jättämistä. Yksittäisiä maita ei ole mahdollista valita, vaan EU-tavaramerkkirekisteröinti kattaa koko nykyisen EU-alueen eli kaikki 28 EU-maata. Yhä useammat kansainvälistyneet suomalaiset yritykset ovat siirtyneet EU-rekisteröinnin käyttöön

EU-rekisteröinti tai -hakemus taas voi olla perusrekisteröinti, jonka perusteella suojaa voidaan hakea Madridin pöytäkirjan mukaisesti muihin siihen liittyneisiin jäsenvaltioihin.

Lisätietoa EU-tavaramerkkirekisteröinnistä
PRH:n sivuilla, ks. www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkinhaltijalle/rekisterointiulkomailla/euntavaramerkki.html  ja
EUIPO:n sivuilla, ks. https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/trade-marks-in-the-european-union

WIPO:n kansainvälinen rekisteröinti (IR = International Registration)

Toinen keskitetty rekisteröintijärjestelmä on WIPO:n kansainvälinen rekisteröinti (WIPO = World Intellectual Property Organization). Tähän ns. Madridin pöytäkirjan mukaiseen hakemukseen voidaan valita halutut maat tällä hetkellä noin 100 maan joukosta. Esimerkiksi seuraavat maat ovat liittyneet Madridin pöytäkirjaan: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Kiina, Tsekki, Puola, Portugali, Sveitsi, Japani ja USA. Järjestelmään liittyy jatkuvasti uusia maita. Kansainvälisen rekisteröintihakemuksen jättämisen edellytyksenä on kansallinen tavaramerkkihakemus tai -rekisteröinti tai EU-hakemus tai -rekisteröinti.

EU liittyi yhtenäisenä alueena WIPOn järjestelmään 1.10.2004. Euroopan yhteisö kattaen kaikki 27 EU-maata voidaan tällöin nimetä yhdeksi kohteeksi, jossa Madridin pöytäkirjan mukaista suojaa haetaan.

Keskitetty kansainvälinen järjestelmä pienentää hakemusvaiheen maksuja verrattuna yksittäin jätettyihin kansallisiin hakemuksiin. IR-rekisteröinti mahdollistaa merkin uudistamisen useissa maissa yhdellä uudistushakemuksella 10 vuodeksi kerrallaan.

Lisätietoja WIPO:n Madridin pöytäkirjan mukaisesta kansainvälisestä rekisteröinnistä
suomenkielisenä, ks. https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkinhaltijalle/rekisterointiulkomailla/kansainvalinenrekisterointiwipo.html  ja
englanninkielisenä, ks. www.wipo.int/edocs/madrdocs/en/

Etuoikeus (prioriteetti)

Jos ulkomaisten hakemusten jätössä edetään vaiheittain, kannattaa muistaa, että mikäli uusi ulkomainen hakemus jätetään kuuden kuukauden sisällä esimerkiksi suomalaisen hakemuksen tai EU-hakemuksen jätöstä, voidaan uudelle hakemukselle pyytää etuoikeutta aikaisemmin jätetyn hakemuksen jättöpäivästä. Käytännössä etuoikeuden saaminen tarkoittaa, että ulkomainen hakemus katsotaan tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa.

Tavaramerkin siirto (luovutus)

Tavaramerkki on mahdollista siirtää toiselle. Siirto voi käsittää joko kaikki ne tavarat, joille merkki on rekisteröity, tai osan niistä. Siirto, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei ole voimassa kolmatta kohtaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut oikeuden tavaramerkkiin. Siirron merkitsemiseksi tavaramerkkirekisteriin on jätettävä hakemus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Siirtohakemuksen jättöä varten tarvitsemme:

  • Uuden haltijan nimen, osoitteen ja kotipaikan
  • Siirtokirjan siirtäjän allekirjoittamana (ks. Kaavakkeet)
  • Valtakirjan siirronsaajan allekirjoittamana (ks. Kaavakkeet)
  • Tavaramerkin haltijan nimenmuutos

Jos tavaramerkin haltijan nimi muuttuu, on tämä muutos hyvä merkitä myös tavaramerkkirekisteriin. Haltijan nimenmuutoksen merkitsemiseksi tavaramerkkirekisteriin on jätettävä hakemus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Nimenmuutoshakemuksen jättöä varten tarvitsemme:

  • Kaupparekisteriotteen (tai jonkin muun nimenmuutostodistuksen) alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä
  • Valtakirjan haltijan allekirjoittamana (uuden toiminimen mukaisessa muodossa) (ainoastaan, mikäli Leitzinger Oy:tä ei vielä ole merkitty rekisteriin asiamieheksi) (ks. Kaavakkeet)
  • Tavaramerkkiä koskeva lisenssi (käyttölupa)

Rekisteröidyn tavaramerkin haltija voi oikeuttaa toisen käyttämään tavaramerkkiä. Lisenssi voi koskea koko maata tai jotakin sen osaa ja se voi koskea joko kaikkia tavaroita, joille merkki on rekisteröity, tai osaa niistä. Lisenssinhaltijoita voi olla yksi tai useampia. Lisenssi, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei ole voimassa kolmatta
kohtaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut oikeuden merkkiin. Lisenssin merkitsemiseksi tavaramerkkirekisteriin on jätettävä hakemus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Lisenssihakemuksen jättöä varten tarvitsemme:

  • Lisenssinsaajan nimen, osoitteen ja kotipaikan
  • Lisenssisopimuksen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä
  • Valtakirjan lisenssihakemuksen hakijan allekirjoittamana (ks. Kaavakkeet) (mikäli Leitzinger Oy:llä ei aiempaa valtakirjaa)

Hakemuksen tavaramerkkiä koskevan lisenssin rekisteröimisestä voi tehdä joko tavaramerkin haltija tai lisenssinsaaja.

Kun haluatte pitää tavaramerkkinne vahvana

Tavaramerkkien suojaus ja tavaramerkkisuojan puolustaminen on EU-alueella ratkaisevasti muuttunut. Kun tilaatte tärkeimmille tavaramerkeillenne merkittävimpiä kohdemaitanne koskevan tavaramerkkivalvonnan, voitte sujuvasti välttää niihin sekoitettavien tavaramerkkien rekisteröinnin ja välttää aikaa vievät yllätykset.

Ennen rekisteröintiviranomaiset useimmissa maissa tutkivat viran puolesta, ettei omaan jo suojattuun merkkiinne sekoitettavia merkkejä rekisteröity. Nyt tilanne on muuttunut ja muuttumassa. Nykyiset tavaramerkkijärjestelmät lisäävät voimaan tulevien tavaramerkkien määrää ilman, että aiempia suojattuja tavaramerkkejä aina otettaisiin huomioon esteinä. Tästä johtuen merkinhaltijan on nyt järjestettävä tavaramerkkiensä valvonta pääsääntöisesti itse.

Käytettävissä olevat tavaramerkkijärjestelmät:

1) EU-tavaramerkit (EUIPO). Nämä rekisteröidään Espanjan Alicantessa ja merkit tulevat samalla kertaa voimaan koko EU-alueella, siis myös Suomessa. EUIPO ei itse ota huomioon kansallisten virastojen, kuten PRH:n rekisteröintejä esteenä.

2) Kansainväliset (WIPO) tavaramerkit.

Väite on tehokkain ja halvin käytännön keino estää uusien sekoitettavien merkkien rekisteröinti.

Paras tapa reagoida tilanteeseen on tilata järkevä valvonta omille tärkeimmille tavaramerkeilleen. Näin saatte kauttamme tiedon jokaisesta uudesta sekoitettavasta tavaramerkistä raporttina työpöydällenne. Tarvittaessa jätämme väitteen välittömästi arvioituamme tilanteen kanssanne.

Valvonta voidaan vapaasti kohdistaa juuri yrityksenne toiminnan kannalta olennaisiin maihin – Suomeen tai vaikkapa maailmanlaajuisesti. Ainakin yrityksenne tärkeimmät merkit on syytä asettaa valvontaan merkittävimmillä toiminta-alueillanne.

Ennen rekisteröintiprosessin aloittamista kannattaa tarkistaa, onko merkki jo varattu. Ennakkotutkimus, joka kattaa tavaramerkkirekisteröinnit ja -hakemukset, suoritetaan maakohtaisena online-tutkimuksena käyttäen kaupallisia tietokantoja tai eri maiden virastojen tietokantoja. Suomen osalta tarkistetaan lisäksi toiminimi- ja sukunimiesteet ja laajalti tunnettujen tavaramerkkien lista.

Nopeana online-tutkimuksena voidaan tarkistaa jopa päivässä identtiset ja sekoitettavissa olevat sanamerkit. Kuviomerkkejä koskevat ennakkotutkimukset eri maissa suoritamme käyttäen maailmanlaajuista asiamiesverkostoamme.

Online-tutkimus kannattaa suorittaa sekoitettavuustutkimuksena, joka tuo esiin paitsi identtiset merkit niin myös samankaltaiset, merkkiinne ehkä sekoitettavissa olevat merkit, jotka saattavat estää merkkinne käytön ja rekisteröinnin. Tutkimusraporttimme sisältää arvion estemerkkien vakavuudesta ja merkkinne erottamiskyvystä.

Suoritamme myös domain-nimien ja toiminimien online-tutkimuksia.

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimi tarkoittaa käytännössä yrityksen nimeä yritysmuodosta riippumatta. Sen lisäksi että sillä yksilöidään itse yritys, käytetään sitä usein myös yrityksen tavaroiden tai palveluiden tunnuksena tavaramerkin tapaan.

Yksinoikeus toiminimeen voidaan saada: 1. rekisteröinnillä ja/tai 2. vakiinnuttamisella.

  1. Toiminimi rekisteröidään itse yrityksen rekisteröinnin yhteydessä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tämän ”päätoiminimen” lisäksi voidaan yritykselle rekisteröidä aputoiminimiä sekä päätoiminimelle suomalaista nimeä vastaavia muunkielisiä rinnakkaistoiminimiä. Käsittelyaika Patentti- ja rekisterihallituksessa vaihtelee mm. rekisteröitävän nimityypin mukaan.
  2. Toiminimi on vakiintunut, jos se on tässä maassa yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Yksinoikeus on pääsääntöisesti voimassa toiminimelle kaupparekisterissä merkityn toimialan alueella tai alalla, jossa se on vakiintunut.

Toiminimioikeuteen pätee sama perussääntö kuin muihinkin immateriaalioikeuksiin: Yksinoikeuksien (nimen, tavaramerkin, tms. tunnuksen) kiistatilanteessa kilpailijan kanssa vie pisimmän korren yleensä se, joka voi vedota aikaisimpaan oikeuteen.

Yrityksen perustamisessa toiminimistrategia on syytä valita niin, että saavutetaan yrityksen toiminnan ja tulevaisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Toiminimisuojausten oikea ajoitus ja valinta on tärkeää. Avullamme voit minimoida haitat ja saavuttaa kilpailuetua.

Yrityksen toiminimiasioiden lisäksi perustamme yhtiöitä asiakkaidemme toimeksiannosta ja toimimme asiakkaidemme avustajina erilaisissa yhtiöoikeudellisissa toimeksiannoissa.

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto toimii Espanjassa, ja rekisteröi Euroopan unionin tavaramerkit ns. EU-tavaramerkit. EU-tavaramerkki on tavaramerkki, jonka kotimaana on Euroopan Unioni ja merkin suoja on yhtenäisenä voimassa koko EU:ssa – siis myös Suomessa ja 27 muussa EU-maassa. Virasto muutti nimeään 23.3.2016 ja tunnettiin aiemmin nimellä Office for Harmonization in the Internal Market (OHIM).

Word Intellectual Property Organization toimii Sveitsissä, ja rekisteröi ns. ”kansainväliset rekisteröinnit” eli International Registrations (IR). Rekisteri pidetään Sveitsissä, mutta rekisteröinnit koskevat ja ovat voimassa kaikissa niissä maissa , jotka ao. hakemuksessa on nimetty kohdemaiksi, ja joissa kansallisen (Suomen osalta PRH:n tekemän) estetutkinnan jälkeen merkki on hyväksytty voimaan tulevaksi. Suomalainen yritys voi hyötyä tästä systeemistä halutessaan tavaramerkilleen suojaa ulkomailla. Toisaalta tämä systeemi lisää Suomeen voimaan tulevien tavaramerkkien määrää.

Tekemällä väitteen uutta rekisteröintiä vastaan aiemman merkin haltija voi vastustaa uuden myöhemmän merkin rekisteröintiä. Rekisteröintiviranomainen tutkii väitemenettelyssä merkkien sekoitettavuuden ja hylkää tai kumoaa myöhemmän merkin rekisteröinnin, jos väitteen perusteella katsoo, että merkit sekoittuvat liikaa toisiinsa.

Aloitus on helppoa! Buukkaa maksuton tapaaminen, niin jutellaan lisää.

Kysy lisää asiantuntijaltamme

Jorma Leitzinger
+358 400 437 811

Jätä yhteydenottopyyntö